Ja kylläpä etoo...

Eilen se sitten virallisesti alkoi, viikolla 6+6. Nimittäin raskauspahoinvointi.

On tuossa pääsiäisviikonlopun aikana muutamana päivänä äälähtänyt sellainen äkillinen ja hyvin nopeasti ohimenevä pahan olon tunne. Sellainen, että esimerkiksi kesken ruoan kokkailun onkin ollut pakko puuskuttaa pari henkäystä syvään, ottaa tiskipöydän reunasta kiinni ja sulkea silmät muutamaksi sekunniksi. Pari syvää henkäystä ja ajatusten kokoaminen, ja pahoinvointi on mennyt ohi yhtä nopeasti kuin tulikin. Mutta nyt alkoi ihan "oikea" raskauspahoinvointi.

Aamupäivän / työpäivän ajan on ollut enemmän ja vähemmän tasaista etomista koko ajan. Sellainen inhottavan höntti olo vatsassa. Ja siinä kohtaa kun nälkä meinaa tulla tai verensokeri laskee alas, iskee yököttävä olo tosissaan. Sitä koitan töissä ehkäistä mussuttamalla mm. viinirypäleitä, saksanpähkinöitä ja välipalakeksejä. Kylmä rasvaton maito (tai laktoositon maitojuoma) näyttäisi maistuvan milloin vain, oli paha olo tai ei. Sitä onkin tullut juotua aika paljon.

Illemmalla pahaa oloa on ollut enää parin tunnin välein, juurikin syömisrytmistä riippuen. Eikä kuvotus hellittänyt edes yöllä! Heräsin muutaman kerran yön aikana lievään pahoinvointiin, eikä vatsallaan voinut nukkua laisinkaan, yök.

Oksentaa ei ole kuitenkaan tarvinnut vielä kertaakaan. *kop kop koputan puuta* 

Työpäivän pelastajat.

Yök, mikä haju!

Jotkin hajut on alkaneet tehdä pahaa. Esimerkiksi ruoan haju. Eilen iltasella paistettiin uunissa ristikkoperunoita ja lihapullia. Että se ennen niin herkullinen rasvaisen ruoan tuoksu osasi etoa! Nenästä kiinni pitäen kasasin ruoan lautaselle ja aloin syödä. Kun sain ruokaa vatsaan, herkullinen maku voitti ällötyksen, eikä ruoan tuoksukaan enää ollut paha. Tänään töissä piti lykätä ruokataukoa myöhemmäksi, kun meinasi yhteiseen ruokailutilaan mennessä tulla oksennus työkaverin eineskeiton hajusta.
Uusi, vähän aikaa sitten hankkimani pyykin huuhteluainekaan ei tuoksu enää yhtä hyvälle kuin ennen. Putipuhdasta paitaa pyykkinarulta päälleni laittaessa alkoi huuhteluaineen makea tuoksu hetkellisesti kuvottaa. Ja oman haasteensa päivän rutiineihin tuo se, kun kakkosella istuskelukin etoo niin, että pitää yökkiä vedet silmissä ja toivoa, ettei tule oksennus - sillä se on juuri se toinen pää, joka pönttöä miehittä sillä hetkellä...

Ajatukset ja mielikuvatkin voivat näemmä tehdä pahaa - se tuli mulle täytenä yllärinä. Yksityiskohtia sen enempää kuvailematta, rakkaan mieheni lausahdus aamukakkaan liittyen sai tänään aamulla mulla yökkikohtauksen aikaiseksi. Onneksi mitään ei tullut ylös (muuta kuin kyyneliä ja räkää), sillä hän oli juurikin vessassa toimittamassa tuota mainittua aamukakkaa... :D

Nyt kun pahoinvointi on saavutettu, alan seuraavaksi odottaa mitä merkillisempiä mielitekoja! :)

Mutta jotain hyviäkin uutisia: Pariin päivään en ole enää tihkunut verta ollenkaan. Vuotoja oli tasan 6 päivän ajan, kunnes loppuivat kokonaan. Toivottavasti ei alakaan enää uudelleen.